Säästäjän lapsi ei ansaitse lapsilisää

Lapsilisä on aihe, joka puhututtaa. Kaikki lapset saavat lapsilisää vanhemman tuloista riippumatta. Melko suosittu mielipide on, ettei lapsilisää tarvitsisi maksaa suurituloisille tai niille, jotka säästävät lapsilisistä lapselle pesämunaksi.

Lapsilisästä säästäminen

Moni säästää lapsilisästä ainakin osan. Säästöt voivat olla pidempiaikaisia rahastoihin, osakkeisiin tai säästötileille tehtyjä talletuksia, jotka lapsi saa täysi-ikäisenä itselleen. Lyhyempiakaisia säästöjä voidaan kerätä vaikka vaateostoksia, turvaistuimia tai vakuutuksia varten. Osa säästää koko lapsilisän, osa laittaa pari euroa säästöön niin pystyessaan. 18 vuodessa muutaman eruon kuukausisäästöstä ehtii kertyä iso pesämuna, varsinkin jos säästöt ovat päässeet kasvamaan korkoa.

Meidän perhe ei ole suurituloinen. Minun tuloni ovat pienet kaikilla suomalaisilla mittapuilla katsottuna - kuitenkin kotihoidontuella elämiseen verrattuna tuloni ovat suuret. Miehen tulot kompensoivat hieman perheemme yhteenlaskettuja tuloja, mutta olemme varmasti hyvin keskiverrosti tai hieman keskivertoa vähemmän tienaava perhe. Silti meillä ei mene kaikki, mitä tulee. Ei edes lapsen lapsilisät.



Eikö säästäjä ole oikeutettu lapsilisään?

Minun henkilökohtainen maailmaani ei kaatuisi, vaikkei lapsilisää olisi. Ei ainakaan nyt, kun olen työelämässä. Enkä järkyttyisi, vaikka lapsilisä leikattaisiin pois tietyn tulorajan ylittäviltä. Silti lapsilisien säästämisen paheksuminen ärsyttää minua - osa tuntuu pitävän jopa kaikkea säästämistä elitistisenä, kultalusikka suussa syntyneiden etuoikeutena.

Me säästetään osa lapsen lapsilisästä. Osa suurempia tulevia lapsen hankintoja varten, kuten esimerkiksi turvaistuinta varten. Osa säästetään pidemmällä tähtäimellä lapselle (paheksutuksi) pesämunaksi, jonka hän saa käyttöönsä täyttäessään 18-vuotta.

Suurin syy, miksi meillä on varaa säästää, on meidän asunto ja kulutustottumuksemme. Asumme pienessä kerrostalokolmiossa, jonka laina ei päätä huimaa - asuntomenot ovat pienemmät, kuin monella vuokralla asujalla. Jos asuisimme ihanasti omakotitalossa, jossa moni perheellinen asuu, olisi tilanne ihan toinen.

Lapsen vaatteita olemme saaneet kavereilta ilmaiseksi ja suuri osa on ostettu kirpparilta. Me emme tykkää shoppailla, vaan käyttörahaa käytetää mielummin hyvään ruokaan ja yhdessäoloon. Säästämiseen pystyminen on meidän kohdalla enemmän valinta, kuin tulokysymys. Sen takia osa säästäjiltä lapsilisät pois -huutelut tuntuvat epäreilulta. Etenkin, jos huutelija asuu suuressa omakotitalossa ja lapsella on päällään uusimmat Gugguun vaatteet.



Raha ei ole rakkauden mitta

Säästämisestä kirjoittaminen on vaikeaa niin, ettei kuulosta omahyväiseltä. Meillä ei ole aina säästetty lapsilisästä - vauva-aikana lapsilisät ja osa säästöistä kuluivat elämiseen ja lainanmaksuun. Vaikka lapselle tarjottu pesämuna on hieno asia, ei se ole rakkauden mitta. Ymmärrän, ettei kaikilla ole mahdollisuuksia säästää, vaikka uskon, että suurella osalla ihmisistä säästämiseen on mahdollisuus niin halutessaan. 

Ymmärrän, että jollekin omakotitalo suurella pihalla on tärkeämpi asia, kuin rahan säästämien ja arjen ylellisyydet (ravintolassa käynti yms.). Lapsen kanssa pitkään kotona olo syö säästöjä ja säästämisen mahdollisuuksia - mutta aikaa lapsen kanssa ei voi rahalla korvata koskaan. 


Säästetäänkö teidän perheessä lapsilisiä tai muuten vain?

18 kommenttia

  1. Hyvä teksti ja aina ajankohtainen aihe :) Vastailinkin jo sun stooriin kans aiheeseen liittyen ja mun mielestä se ei oo keltään pois jos joku haluaa säästää oman lapsen tulevaisuutta varten :D Mielestä se on vaan fiksua, sillä mitä isommaksi nää kasvaa niin sitä kalliimmiksi ne tulee, kun pitää ostaa puhalinta ja muuta elektroniikkaa ja vaatteet pitää olla samat mitä kavereilla jne :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. :) Kauhulla odotan sitä päivää, kun mun ostamat (käytetyt, merkittömät) vaatteet ei enää kelpaa, vaan pitää olla jotain tiettyä merkkiä tietystä kaupasta! :D Siihen saa kyllä säästää jo etukäteen...

      Poista
  2. Minä tykkään ostaa lapsille (meillä 2 kouluikäistä ja eskarilainenkin) laadukkaita, 'merkillisiä" vaatteita. Ne saa paremmin myytyä kirpulla kun ns. merkittömät. Meillä lapsilisät menee suoraan lasten menoihin (harrastukset, puhelimet ym.), mutta kirppistuotot säästän aina possuun, josta ne kaivan yleensä kesällä jos lähdemme reissuun. Toki ostan myös merkittömiä vaatteita, mutta haluan, että ne miellyttää omaa silmää ja ovat käytännöllisiä lapsille. Vaikka meillä on merkkivaatteitakin, en ole huomannut vielä kutosluokkalaisella vaatimuksia vaatteiden suhteen onko merkkiä vai ei. Näin meillä. Onneksi meidän lapset ovat jo nähneet tätä "kirppisrallia" jo monta vuotta ja antavat helposti omiakin tavaroitaan myyntiin tai kierrätykseen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä ostan myös melko paljon merkillisiä vaatteita. Mieluusti suosin pieniä suomalaisia merkkejä, kuten Hillaa ja Maitotyttöä. Varsinkin jos ostaa käytettynä merkkivaatteita, niin niistä voi saada myydessä saman hinnan kuin ostaessa. :) Tosin aina merkki ja laatu ei kulje käsi kädessä. Isommilla lapsilisät todennäköisesti alkaa meilläkin mennä lapsen menoihin, mutta nyt suurempia menoja ei vielä kaksi vuotiaalla ole. :)

      Poista
  3. Hieno teksti! Meillä yleensä menee se mitä tulee, mutta joka kuukausi lapsilisästä menee molemmilta 10€ heidän tilille ja sieltä heidän rahastoon, jonka saavat aikuisena itselleen. Vaatteita on paljon saatu ilmaiseksi sukulaisilta ja omasta lapsuudesta. Etsin usein kirppiksiltä vaatteita, jotkut ostan merkkivaatteina koska edelleen myyntiarvo on korkeampi. Meillä ei myöskään lapset päätä mitä pukee päälleen. Joskus esikoinen sanoo, että haluaa pukea jotain mutta se saattaa olla pesussa silloin. Joskus näytän pari vaatetta joista saa valita mitä pukee. Usein nykyään esikoinen ei tiedä mitä haluaa, se on kyllä/ei. Jollon minä päätän mitä laitetaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Rahastoon säästäminen kuulostaa hyvälle. :) Me harrastetaan myös kirppareita paljon, osto- ja myyntimielessä. Vähän käytetty Molon haalari esim. 15 eurolla oli mielestäni parempi ostos, kuin sama uutena maksaen ties mitä! :)

      Poista
  4. Hyvä ja ajankohtainen kirjoitus. Meillä ei säästetä lapilisää lapsille. Käytetään ne ja muita rahoja perheen elämään ja lasten harrastuksiin ja välineisiin. Toki me vanhemmat säästämme ja voimme lapsia sitten heidän ollessa isoja avustaa tarvittaessa. -Katta /Arki(paska)ruokaa

    VastaaPoista
  5. Musta on aivan käsittämätöntä mistä asioista ihmiset on toisilleen kateellisia - jos toinen säästää lapsilisän lapsen tulevaisuuden varalle niin mitä se on sinulta pois?

    Meillä on ajatuksena säästää lapsilisästä ainakin osa lapselle omaan käyttöön, mutta tämän suhteen emme kyllä ole mitään saaneet vielä tehtyä ja ne rahat ovat minun tililläni - käytössä :D Itse tykkään muuten elää niin, että mulla ois vähintään yksi jemma rahasto mistä voi pahanpäivän sattuessa nostaa rahaa..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eikös se kateus ole suomalaisten kansantauti...? :D Pientä jemmaa on aina hyvä olla, koska jotain yllättävää menoa voi tulla. On kiva, ettei vaikkapa rikkoutunutta pesukonetta varten tarvitse ottaa lainaa. :)

      Poista
  6. Meillä ei säästetä lapsilisiä lapsille. Olen ajatellut, että ostan lapsille heille hyödyllisiä vaatteita ja tarvikkeita rahalla. Myös osa harrastuksista maksetaan tällä summalla ja muulla tulolla. Jokaisella lapsella on oma tili, johon lisäämme kerran kuussa 20 euroa säästöön.Mielenkiintoinen aihe ja olisi kiva kuulla, kuinka moni perheellinen säästää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. 20e/ kuukaudessa kerryttää kyllä ajan kanssa jo reippaasti rahaa. :) Uskon, että pieni enemmistö on sellaisia, jotka eivät säästä ja vähän alle puolet säästää.

      Poista
  7. Säästetään. Tai ehkä oikeammin muotoiltuna jäsennellään erilliselle tilille. Sieltä sitten tehdään niitä lapsen isompia hankintoja. Tai vaikka välikausirompekerrosten osto tai harrastusmaksut. Menevät tavallaan selkeämmin tai ainakin seuranta on helpompaa. Eikä pesämunakaan nuorelle ole pahitteeksi aikanaan, jos/kun rahaa sinne asti kerääntyy.

    Itse en ole törmännyt paheksunta-ilmiöön. Tai sitten korvani ovat sen sujuvasti ohittaneet, sillä pihi-hiirenä säästäminen on luontainen, jo itsekin lapsuudessa omaksuttu tapa. Jopa niin et aikuisena on tarvinnu opetella hölläämään - sillee sopivasti :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä olen myös jossain määrin säästänyt aina. Tosin en kovin pitkäaikaisesti, pitkäaikaisemman säästämisen olen oppinut mieheltä. :) Pieni höllääminen on aina tervettä!

      Poista
  8. Hyvä kirjoitus! Omat vanhempani ovat käyttäneet meidän lapsien lapsilisät niihin hankintoihin, joita lapsiperheessä on tarvittu kuten vaatteisiin, kenkiin ja muuhun tarpeelliseen. En ymmärrä miksi vanhempieni olisi pitänyt säästää nuo rahat minulle...?

    Kun lapsilisä vuonna 1948 tuli voimaan sille perusteet määriteltiin seuraavasti "Lapsilisä tarkoittaa valtion lapsiperheille maksamaa etuutta ja tulonsiirron muotoa, jolla kompensoidaan lapsen huollosta aiheutuvia kustannuksia. Lapsilisällä voi nähdä olevan lapsiperheen toimeentuloa tukevan vaikutuksen ohella syntyvyyttä lisäävä kannustinvaikutus." Nämä perusteet ovat edelleen samat.

    Jos joku haluaa säästää saamansa lapsilisän lapselleen sekin on minusta ihan ok mutta miksi ihmeessä syyllistää sellaisia vanhempia, jotka käyttävät lapsilisän? Jokainen perhe elää siten kun itse katsoo itselleen parhaaksi. Mutta tämä on vain minun mielipiteeni.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tarkoitukseni ei missään nimessä ollut syyllistää lapsilisän käyttäviä vanhempia, koska lapsilisähän on periaatteessa käytettäväksi tarkoitettu ja monelle lapsilisän käyttäminen arkipäivän menoihin on ainoa vaihtoehto.

      Meidän kulutusvalinnoilla rahaa jää yli. Meillä on omat pitkäaikaissäästöt miehen kanssa, joten en näe syytä, miksen säästäisi vähän myös tytölle siinä sivussa? Raha kuitenkin helpottaa elämää, jos sitä osaa käyttää oikein.

      Poista
  9. Hieno teksti ja hyvästä aiheesta.

    Itsekin kuulun kaikilla mittareilla pienipalkkaisen porukkaan. Silti kahdessa vuodessa keräsin säästöt joilla tämän koti-Isivuoden rahoitan. Säästäminen on, kuten sanoit, kulutustottumuksista kiinni.

    Kateus on kummallinen suomalaisuuden piirre, jos jollakulla jotain on se on automaattisesti muilta pois. Itsekin olen kuluvan vuoden aikana tuohon kateuteen törmännyt, kun omalla tekemisellä mahdollisiin tämän vuoden.

    Lapsilisät meillä menee vaihdellen, osa säästöön ja osa ihan arkiseen elämiseen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näinpä! Jos pystyy työllistymään ja samaan palkkaa, niin mm. säästäminen ja matkustelu on pitkälti itsestä kiinni. Tietysti palkkaerot tuovat eroja myös mahdollisuuksiin, mutta tosi pienipalkkaisena olen huomannut sen, ettei palkka todellakaan ratkaise kaikkea. :) Ihanaa, että olet valinnut viettää aikaa kotona lapsen kanssa! <3

      Poista

Hei, jätäthän kommentin! :)