Kuinka suojella lapsen yksityisyyttä?

Minun on vaikea muodostaa selkeitä mielipiteitä lapsen yksityisyyden suojelusta, etenkin netissä. Parikymmentä vuotta sitten vanhemmat eivät joutuneet pohtia samalla lailla median vaikutusta lapsiin, saati Internetissä piileviä vaaroja. Minun ikäisistäni harva on saanut varsinaista ohjausta turvalliseen netin käyttöön. Habbohotel, IRC-Galleria ja chatit ovat olleet kohtullisen ahkerassa käytössä ja niiden käyttämistä on tullut opittua itsenäisesti.

Mitä lapsesta ja lapsen elämästä voi jakaa somessa? Mielestäni lapsen kuvien jakaminen on ok, kohtuullisissa määrissä. Meidän perheessä on kuitenkin tehty päätös, ettei lapsesta ladata nettiin tunnistettavia kuvia, muutamia poikkeuksia lukuunottamatta. Yksityisasetuksista voi rajata kuvan näkyvyyttä, mutta kuvien omistusoikeus voi muuttua, kun lataat ne nettiin.

Mitä lapsesta sitten ei ainakaan kannata jakaa nettiin?


 

Kun lasta kiukuttaa ja lapsi on niiiiin rasittava

Lapsen kiukkupuuskat ovat välillä koomisia. Uhmaikäiselle ei saisi nauraa, mutta ainakin minä olen syyllistynyt tähän usein. Uhmakohtauksista toisille kertominen tai niistä kirjoittaminen voivat tuntua hauskalta tai tarpeelliselta. Jos näin teet, tee se mahdollisimman hyvällä maulla. Jos kerrot ja kirjoittelet vain lapsen huonoista hetkistä, voi lapsi saada kuvan olevansa huono ja arvoton. Olen joskus lukenut blogia, missä äiti kertoi lastensa vaikeuksista rehellisesti. Ehkä hiukan liiankin - lapsista sai ikävän kuvan ja äidistä vielä ikävemmän.

Kuvat kiukuttelevista uhmaikäisistä ovat yleensä hauskoja (esimerkiksi nämä). Näiden kuvien jakamista kannattaa kuitenkin miettiä kahteen kertaan - etenkin jos kiukutteleva lapsi pientä taaperoa isompi. Mitä isompi lapsi, sen todennäköisemmin kuvat ja sanalliset sepustukset huonoista hetkistä tuntuvat pahalta ja voivat olla jopa haitallisia lapselle. 

Toisaalta, ainakin minä haluaa jakaa osan raivostuttavistakin hetkistä, ne kun ovat suuri osa lapsiperheen arkea. Näitä asioita voi kertoa monella tapaa: pilke silmäkulmassa, lempeästi huumorilla höystettynä. Toivon itse, että onnistun tässä, eikä tyttäreni olisi minulle katkera nettikirjoittelujen ja kuvien jakamisen takia. Tai ettei hän koskaan tuntisi olevansa huono, vaikka hänen kiukuttelunsa saa äidinkin kiukustumaan välillä.

 

Lapsi on vähissä vaatteissa

Ihana hetki uimarannalla, ensimmäinen kylpy, lapsi opettelee potalle, vaippasiltaan juokseva pikkuinen pallero... ihania, suloisia hetkiä. Valitettavasti maailmassa on sairaita ihmisiä, jotka näkevät tilanteen toisin. Myös suljetuilla sometileillä olevat lapsen kuvat voivat aina päätyä vieraan käsiin. Suojele lasta, älä julkaise lapsesta kuvia vähissä vaatteissa tai arkaluonteisissa tilanteissa.

 

Pyydä lupa

Kun lapsi on isompi, on sinun velvollisuus kysyä lupa kuvan julkaisemiseen. Muista, että aikuisena sinulla on kuitenkin päävastuu kuvan sisällöstä ja sen sopivuudesta. Pienen lapsen lupaa et voi kysyä, joten käytä harkintaa mielummin liikaa, kuin liian vähän. 

Jos julkaiset kaverikuvia tai muita, joissa näkyy muita kuin oma lapsesi, muista kysyä lupa kuvan julkaisuun.

 

Mitä haluaisit itsestäsi jaettavan?

Mielestäni lapsen yksityisuuden suojelussa pääsee pitkälle maalaisjärjen kanssa. Mitä sinä haluat itsestäsi laitettavan nettiin? Miltä tuntuu, jos sinun elämästäsi kirjoitettaisiin nettiin tietämättäsi?

Bloggaajana nämä kysymykset mietityttävät minua paljon. Toivon, että harkintakykyni toimii hyvin ja bloggaaminen ja somekäyttäytymiseni pysyisivät hyvällä maulla tehtyinä harrastuksina. Joskus asiallisuus ja järkevyys ovat vaikeasti toteutettavia asioita somessa. Tunteita herättävät keskustelut ja aiheet vievät mukanaan ja kärkkäät kommentit jäävät nettiin pitkäksi aikaa.


Miten sinä suojelet lapsesi yksityisyyttä? Oletko sinä ajan tasalla oleva mediakasvattajana?

10 kommenttia

  1. Tää on kyllä nyt niin asiaa! Sosiaalinenmedia on niin karu paikka jonne kirjottelua kannattaa miettiä hyvin tarkkaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä. Joskus se on kyllä hyvin vaikeaa. Itse ainakin provosoidun helposti tietyn aihealueen keskusteluista. :D

      Poista
  2. Hyvä postaus! Itse julkaisen lasteni kuvia, mutta isommista lapsista vähenevissä määrin suoria kasvokuvia. En julkaise lapsista "kiukkukuvia" tai muutenkaan "noloja" kuvia enkä myöskään kuvia uima-asuissa/vähissä vaatteissa (poikkeus UV-asut, jotka on kuin shortsit ja paita). Näitä asioita kyllä pitää miettiä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Hyvin samalla linjalla menet, kuin minäkin. :)

      Poista
  3. Aika tarkkaan jaan kuvia lapsistani, isommat antaa luvan julkaista tiettyjä kuvia. Itse olen alalla töissä, jossa mediakasvatus on yksi työväline, joten pienemmällä on myös tarkka ohjeistus median käytölle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä olen myös varhaiskasvatuksen ammattilainen, joten median käytön ja sen opettaminen pitäisi olla hanskassa... Mutta koen, että siinä on paljon opittavaa vielä itsellä. :)

      Poista
  4. Minun mielestä tuo on hyvä ohjenuora, että miettii mitä haluaisi itsestään julkaistavan netissä. Hyvä, pohdiskeleva kirjoitus!

    VastaaPoista
  5. Voi kuinka hyvä postaus! Oon miettinyt tätä aihetta juurikin Urhon ja ekstrofian kannalta. Haluanko antaa poikani kasvot tälle ominaisuudelle. Oon miettinyt teenkö väärin kun jaan Urhon sairaalajutuista kuvia ja muuta. Toisaalta Urhon sairaus on niin harvinainen että olen muutamia yhteydenottoja saanut äideiltä sähköpostiin vertaistuki mielessä. Olen tällä hetkellä heidän ainut vertaistuki. Isompana varmasti tulee vielä enemmän rajoitettua sitä millaisia kuvia ja tekstejä sairaalareissuista jakaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vertaistuen saaminen on kyllä tosi tärkeää! On sitä itsekin tullut mietittyä, haluaako antaa lapsettomuudelle omat ja periaatteessa lapsensa kasvot, mutta uskon, ettei tästä suurta haittaa ole. Toivottavasti osataan molemmat tehdä oikeita päätöksiä vaikeissa asioissa. :)

      Poista

Hei, jätäthän kommentin! :)