Unelmalapsuus lapselleni

Mammalandian kuukausittaisen yhteistyöpostauksen aiheena on kesäkuussa oma lapsuuteni vs. lapseni lapsuus.

Lapsuuteni, aika ennen kouluikää, oli suomalaisittain tavallinen ja onnellinen. Olen asunut lapsuuteni Lapualla, kasvanut ydinperheessä ja minulla on ollut useita samalla alueella asuvia ystäviä. Olen perheeni vanhin lapsi ja minulla on kolme vuotta nuorempi pikkusisko.

Minä kesällä 1991
 
Tässä muutama ihana lapsuusmuisto:
  • Olen saanut leikkiä vapaasti kotimme lähiympäristössä. Kotiin mentiin silloin, kun äiti tuli hakemaan tai isä huusi parvekkeelta tulemaan kotiin. Kännykkää ei ollut kenelläkään.
  • Kotona olen saanut tehdä monenlaista. Etenkin äidin kanssa leipominen ja ruoan laittaminen, sekä isän kanssa rakentelu ovat mukavia muistoja.
  • Asuntovaunuilu perheen kanssa oli ihanaa. Kaipaan edelleen rentouttavaa sateen ropinaa asuntovaunun kattoa vasten. Kalajoen leirintäalue oli ehdottomasti paras leirintäalue. Meressä oli ihanaa meloa meidän puhallettavalla kumiveneellä. 
  • Pikkusiskoni oli ärsyttävä ja tein hänelle paljon kepposia. Kaikki kaverini tykkäsivät siskostani, koska hän oli niiiiin söpö. Onneksi siskoni on nykyään vähemmän rasittava. <3
  • Kavereiden kanssa sidottiin sukkahousut yhteen jalkateristä - usein ja aina tietyn kaverin luona. Hänen äitinsä uhkasi lopulta leikata sukkahousut toisistaan. Saman kaverin luona oli myös suolamassasta tehty vaaleanpunainen ukko, jota nuoleskeltiin aina vuorotellen kaveriporukassa.
  • Lähiympäristöstä löytyi useita salareittejä ja salaisia paikkoja. 
  • Halusin isona poliisiksi.
  • Jaoimme Spice Girls "roolit" valmiiksi, jotta meidän uusi Spice Girls yhtye olisi kasassa, kun alkuperäiset jäävät eläkkeelle. Minusta piti tulla Melanie Brown, koska ihailin hänen hiuksiaan ja tummaa ihoaan.
 
Minä ja ärsyttävä, mutta niiiin söpö, siskoni

Meidän tyttö on vasta puoli vuotias, joten hänen tulevasta lapsuudestaan ei voi vielä paljoa sanoa. Hän on perheen ainoa lapsi, tulevaisuudessa hänellä toivottavasti on vielä veli tai sisko. Asumme melko rauhallisella alueella, mutta samanlaista vapautta leikeissään hän ei varmasti pääse kokemaan kuin minä. Aikuisen läsnäolo vaikuttaa leikeissä, joten on vaikea sanoa millaisia leikkimuistoja hänelle syntyy.

Tulevaisuudessa tulen ottamaan tytön mukaan kotitöihin ja haaveilen nyt jo esimerkiksi yhdessä leipomisesta. Meiltä löytyy jo pieni kaulin ja piparimuotteja tulevaisuuden varalle. Haluan myös viettää yhteisiä vappu- ja juhannusjuhlia tytön ja miehen kanssa yhdessä innostuen. Haaveilen asuntovaunusta, mutta meidän perheen juttu taitaa olla enemmän hotelleissa lomailu. Toivon, että tyttö pääsee matkustelemaan paljon meidän kanssa.

Millaista musiikkia ja millaisia ammatteja tyttö tulee ihailemaan? Aika näyttää. Toivon, ettei lasten kulttuuri olisi liian aikuismaista, vaan että tyttö saisi leikkiä ja kulkea omaa polkuaan, rauhassa pukeutuen lasten vaatteisiin ja haaveillen vaikka astronautin urasta. Nykyään lastenkulttuuriin kuuluu samoja muotijuttuja kuin aikuistenkin kulttuuriin: Lastenvaateosastolta löytyy nahkaminihameita, lyhyitä nahkatakkeja ja saappaita. Lapset laulavat Sannin musiikkivideolla: ”jos haluut testaa mua yhen kerran vaan, mulla on mesta mihin mennä” jne. Ehkä kukkahattu on liimautunut syvälle päähäni, tai ehkä olen oikeassa?

Lyhyesti toivon, että tyttö saisi kasvaa rauhassa ja olla mahdollisimman pitkään huoleton lapsi.

***

Ei kommentteja

Hei, jätäthän kommentin! :)