Kuinka opetin vauvani nukkumaan?

Oletko jo kuullut Laura Anderssonin kirjasta Voit nukkua? Minä olin kuullut jo raskausaikana kehuja tuosta kirjasta. Harmittaa, etten lukenut sitä jo raskausaikana. Nytkin kirjasta on vielä yli puolet lukematta, mutta olemme soveltaneet kirjan oppeja meidän yöunille menoon jo yhdentoista illan ajan. Illat ovat vaihdelleet kohtuullisista hermoja raastaviin. Mutta eilen tapahtui se, mihin ollaan koko ajan pyritty. Olin syöttänyt vauvan ja laulanut iltalauluja. Laskin vauvan kehtoon, kuten "muutama" kerta aikaisemminkin, sanoin hyvää yötä ja kauniita unia. Vauva näytti hivenen surkealta kun poistuin paikalta, mutta jäi itkemättä pupujussukka kainalossaan (tai pikemminkin suussa) kehtoon.


Kuului pientä ölinää ja ähkintää. Sitten itkun alku, joka loppui sekunneissa. Kuului jokeltelua. Kului 15 minuuttia, eikä vauva itkenyt edelleenkään! Minä olin koko ajan valmiina hyppäämään ylös sohvalta ja menemään vauvaa rauhoittelemaan. Yhtäkkiä yllätyksekseni ei kuulunut mitään. Vaivihkaan menin kurkkaamaan ovenraosta, tyttö heilui ja viuhtoi, mutta silmät kiinni. Ilmeisesti hän rauhoittui itsekseen, koska hän heräsi vasta kolmen tunnin kuluttua!

Voit nukkua -kirja tähtää siihen, että vauva nukkuisi yönsä hyvin. Ja mitä tärkeintä, oppisi itse rauhoittumaan ja nukahtamaan. Nukahtamaan oppiminen on todella tärkeä taito, mikä on hyvä oppia jo ihan pienenä. Moni uskoo, ettei vauvalle voi opettaa nukkumistaitoja, mutta se ei pidä paikkaansa.

Meidän vauva nukahti alkuun vain rinnalle (jos ensimmäistä kahta kuukautta ei lasketa, jolloin vauva huusi teki sitten mitä hyvänsä). Rinnalla syötiin pahimmillaan yli kaksi tuntia, eikä tyttöä voinut nostaa vierestä pois hänen heräämättään. Halusin opettaa tytön nukkumaan, mutta en missään nimessä huudattamalla. Turvallisuuden tunne on tärkeä vauvalle, enkä halua rikkoa kehittyvää luottamusta mitenkään. Haluan, että tyttö tietää, että äiti tai isä tulee paikalle, jos joku on hätänä.


Nukkumaan opettelu menee yksinkertaisuudessaan niin, että kun vauva vaikuttaa rauhalliselta ja on valmis menemään nukkumaan, lasketaan hänet sänkyyn, toivotetaan hyvät yöt ja poistutaan paikalta. Jos (aluksi kun) vauva alkaa itkeä, kuulostellaan itkua ja jos vauva kuulostaa hätäiseltä, mennään paikalle ja rauhoitellaan vauvaa. Meillä rauhoittelussa meni alkuun ja menee yhäkin välillä pitkiä aikoja. Ennen rauhoittelemaan ryntäämistä pitää kuitenkin muistaa kuulostella vauvaa: esimerkiksi meillä tyttö pitää pientä kitinää aina ennen nukahtamista, kitinän erottaa muusta itkusta nykyään vaivatta. Pienistä ölähdyksistä ja ää -äänistä ei siis kannata rynnätä paikalle.

Kooste meidän illoista tähän saaakka:
  1.  Ilta: Huoneessa käytiin 11 kertaa rauhoittelemassa itkevää vauvaa ja syöttämässä kerran. Tyttö nukahti kehtoon.
  2. Ilta: Huoneessa käytiin kuusi kertaa rauhoittelemassa, jonka jälkeen tyttö nukahti. Hän kuitenkin heräsi uudestaan ja vaati kaksi rauhoittelukertaa, ennen kuin hän nukahti uudelleen.
  3. Ilta: Seitsemän rauhoittelukertaa.
  4. Ilta: Vauva oli alkuun todella itkuinen ja rauhoittelu kesti kauan. Huoneeseen tarvitsi palata kuitenkin vain neljä kertaa: kerran syöttämään ja kolme kertaa rauhoittelemaan.
  5. Ilta: Yksi rauhoittelukerta. Nukahti, mutta heräsi vielä. Nukahti kuitenkin yksin uudelleen.
  6. Ilta: Vauva nukahti vahingossa iltasyötölle. Heräsi kolinaan, mutta nukahti itsestään uudelleen.
  7. Ilta: Seitsemän rauhoittelukertaa, yksi syöttö.
  8. Ilta: Vauva todella itkuinen, rauhoittelut kestivät todella kauan. Neljä rauhoittelua, kaksi syöttöä ja yksi vaipan vaihto. 
  9. Ilta: Viisi rauhoittelukertaa, kaksi syöttöä, yksi vaipan vaihto.
  10. Ilta: Nukahti melkein syötön aikana, laskin kehtoon kun silmät vielä auki, nukahti heti.
  11. Ilta: Syötin, laskin kehtoon täysin hereillä ja tyttö jutteli aikanasa, kunnes nukahti yksin.

8 kommenttia

  1. Moi!Hyviä vinkkejä vauvan nukuttamiseen, joita täälläkin huushollissa tarvitaan :) sitä vaan mietin, että miten tuo mainitsemasi menetelmä eroaa unikoulun tassuttelusta, jota ei suositella alle 6kk vauvoille?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tassuttelussa pyritään eroon myös yöheräilyistä ja -syötöistä. Itse olen toteuttanut tätä vain nukkumaan mennessä. Yöllä otan nopeasti rinnalle ja annan nukahtaa siihen syönnin aikana. Välillä siirrän syötön jälkeen omaan sänkyyn ja välillä tyttö jää viereen. :) Neuvolassa pitivät ainakin toimintatapaani hyvänä, meillä ongelmana on ollut rauhoittuminen ja nukahtaminen.

      Tsemppiä unihommiin! :)

      Poista
  2. Kiva kun teillä on nukahtamistilanteet nopeutuneet! Itse työskentelen pienten lasten unipulmien parissa ja voin suositella tuota kirjaa kyllä kaikille. Pitkään jatkuneet uniongelmat ja lapsen nukahtamisvaikeudet aiheuttaa paljon uupumusta, turhautumista, kiukkua ja jopa masentumista ja eroja perheissä, joten uniongelmat on hyvä hoitaa kuntoon.

    t. Blogisisko Heli

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kivasta kommentista! :) Sain jo somessa melkoisen ryöpytyksen ja kuulla, ettei näin saisi toimia, ettei turvallisen kiintymyssuhteen synty vaarantuisi... Meillä tämä on kuitenkin pelastanut illat, eikä tyttöä huudateta missään vaiheessa. Yhä tyttö nukahtaa välillä rinnalle, mutta nykyään noin 15 min syömisen jälkeen, kun ennen rinnalla oltiin yli kaksikin tuntia ja siitä herättiin heti, jos liikahdinkin. :)

      Poista
  3. Hyvältä kuulostaa tuo teidän "unikoulu". Meidän tyttö kanssa nukahti aina syliin n. 4kk ikään asti (ei siis tissille vaan syliin keinuttaen ja heiluttaen). Mulla selkä ollut junttura jo raskaudesta lähtien ja kun tytsylläkin alkoi painoa enemmän kertyä niin päätin että nyt loppuu! Vähän samalla tyylillä täällä nukkumaan meno hoidettiin, erona että jäätiin aluksi itekki sänkyyn makoilemaan (lapsi siis omassa pinniksessä). Nyt ollaan siinä onnellisessa tilanteessa ja saadaan vain lapsukainen viedä sänkyynsä, tutti suuhun ja rätti kainaloon ja sinne se jää onnellisena nukkumaan. Joskus toki leikkii vielä rätin kans hetken tms. mutta onnellisena nukahtaa ilman itkuja!
    Toki tiedossa on että tämä ihanuus saattaa taas joskus muuttua ihan joksikin toiseksi mutta toivotaan että ei monen tunnin nukutussessioita enää tule..

    -Susku-

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meilläkin on nyt monena iltana nukahtanut syliin keikutellen, kun tyttö ei ole rauhoittunut niin paljoa, että olisi voinut sänkyyn laskea. :( On kyllä ranteet ja olkapäät kovilla... Mutta nopeammin menee nukutus kuitenkin, kuin aikaisemmin.

      Se on kyllä totta, että nämä unijutut (ja kaikki muukin vauvan kanssa) voi muuttua yhtäkkiä. Toivotaan, että muuttuisi vaan parempaan suuntaan. :)

      Poista
  4. Hyvä, että on toiminut :) Ja tuosta kiintymyssuhteen vaarantumisesta... Enpä oikein tiedä/usko, onko se niin "pienestä" kiinni, että kaikki on olevinaan pilalla, vaikka hetken itkisikin. Tämä siis nyt monilapsisen perheen näkökulmasta. Esikoinen tietysti sai aikoinaan huomiota nopeasti, kun sitä vaati, mutta nyt kun on useampi lapsi, niin joskus (onneksi harvoin) tulee tilanteita, jolloin edes se itkevä vauva ei välttämättä ole prioriteetti nro 1, jos toisella on suurempi hätä tai talo meinaa palaa alta tms. Kyllähän näitä tilanteita tulee vastaan. Ylipäätäänhän pikkusisarukset tuppaavat saamaan vähemmän huomiota kuin esikoiset ja sen takia kai oppivatkin kaiken nopeammin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkään en usko, että muutaman sekunnin odotus ketään pilaisi. Vauvaa ei kuitenkaan huudateta koskaan, mutta itkun alkaessa kuuntelen ensin mihin suuntaan se menee. Joskus vauva päästää yhden tai kaksi "vää" ääntä ja lopettaa sitten. Tähän odotteluun menee aikaa maks 15 sekuntia. Eri asia on, jos vauvan itkuun ei vastaisi ollenkaan tai vastaisi pitkällä viiveellä.

      Poista

Hei, jätäthän kommentin! :)